”Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei voi olla lakikaan.” Näin sanoi Olaus Petri 1500-luvulla ja se viisaus pitää kutinsa edelleen.

Olen erityisen iloinen siitä, että saan olla kertomassa suomalaisille tulevasta käräjäoikeusuudistuksesta. Sen avulla pyritään parantamaan kansalaisen oikeusturvaa, parantamaan tuomioistuinten palvelun laatua ja alueellista kattavuutta. Näin saamme paremmin toteutettua oikeutta, kohtuutta ja lain kirjainta sekä sen henkeä.

”Tuomioistuinten tehtävänä on tuottaa oikeita ja perusteltuja ratkaisuja kohtuullisessa ajassa ja kohtuullisin kustannuksin.” Näin määrittelee laki ja uudistuksella pääsemme paremmin tuohon tavoitteeseen.

Miten uudistus toteutetaan? Kerron nyt tärkeimmät muutokset ja perustelen niitä.

Pieniä käräjäoikeuksia yhdistetään. Käräjäoikeuksia halutaan myös vahvistaa niin, että niistä löytyy eri alojen erityisosaamista. Maailma jossa elämme, on monimutkainen ja monien kysymysten ratkaisu vaatii erityisosaamista myös tuomareilta. Tällaisia voivat olla esimerkiksi rakennevirhe –ja vastuukysymykset rakennusbisneksessä. Kun taloon syntyy kosteusvaurio, tarvitaan todellista asiantuntemusta, jotta tuomioistuin voi selvittää, kelle kuuluu vastuu vioista ja kelle syntyy korvausvelvollisuus. Onko rakennus suunniteltu huonosti, toteutettu väärin, onko sen piirustuksia noudatettu, ovatko materiaalit sellaisia, kuin niiden kuuluu olla. Ovatko rakennuksen käyttäjät syyllistyneet tahattomiin, tuottamuksellisiin tai tahallisiin laiminlyönteihin, jolloin vikoja on syntynyt. Kuinka alihankintaketjutettuja rakennusvälivaiheita olisi pitänyt valvoa ja valvottiinko niitä? Samoin huoltajuusriidat, perintöriidat ja ositukset, autokaupat. Monimutkaiset kysymykset eivät ratkea yksinkertaisilla Salomonin tuomioilla. Kaikkeen tähän ja moneen muuhun tarvitaan nykyään paitsi lakikirjan tuntemusta, myös monen alan erityisosaajia. Siksi eri alojen oikeudenhoitoa halutaan keskittää. Esimerkiksi maakaupat, merioikeus, yrityssaneeraukset, konkurssit, ulosottovalitukset, sotilasoikeus ja moni muu erityiskysymys halutaan keskittää käräjäoikeuksiin, jotka erikoistuvat kukin omaan alaansa.

Ennen kaikkea kansalaisen on tunnettava, että hän on tullut kohdelluksi oikeudenmukaisesti, kun hän kävelee ulos tuomioistuimesta joku päätös taskussaan. Ei voi olla niin, käräjäoikeuden koosta riippuu, onko siellä asiantuntemusta vai ei ja saako ihminen oikeutta vai ei.

Toinen iso asia ovat kielelliset kysymykset. Uudistuksella halutaan varmistaa entistä tarkemmin, että ihminen muuttoliikkeen runtelemassa maassa voi edelleen asioida viranomaisessa omalla kielellään. Suomen, ruotsin ja saamen kieliset palvelut on turvattava.

Uudistuksella haetaan myös säästöjä. Suurimmat säästöt syntyvät siitä, että käräjäoikeuksien päätöksiä ei tarvitse lähteä huudattamaan uusiksi seuraavassa oikeusasteessa, kun joku tai kukaan osapuoli ei ole päätökseen tyytyväinen. Oikeusprosessit ovat yleensä pitkiä, ne vievät aikaa ja voimavaroja ja tappeleminen käräjäoikeuden jälkeen hovioikeudessa voi tuntua kohtuuttoman rankalta. Uudistuksen tavoitteena on, että käräjäoikeuksista tulee entistä enemmän ulos päätöksiä, joiden kanssa ei tarvitse mennä enää muualle.

Ajatuksena on myös, että julk8ista oikeusapua laajennetaan ja yksityiset palveluntarjoajat voivat tarjota apua myös syrjäseutujen ihmisille. Nyt oikeusapu keskittyy liikaa suuriin kaupunkeihin ja julkisille toimijoille. PK-sektorilta ympäri maan löytyy paljon toimijoita, jotka voivat tarjota apua läheltä.

Arvoisa puhemies, sininen eduskuntaryhmä kannattaa lämpimästi tätä uudistusta.